Tässä alkaa kymppiosa jossa on tuplamäärä (ehkä jopa triplamäärä, riippuu mihin osaan vertaa) kuvia, hulppeat 101. Ottakaa hyvä asento ja nauttikaa yliopistoelämästä, ja puolisojenetsinnästä. Mutta ensin yliopistotalo.

Eli tässä on arkkitehtuuri-ihme eli Ylämäkien muksujen upea koppero.

Pohjakuva, ei mitään maalia eikä lattioita.

Tässä on keittiö yhdistettynä ah aina niinihanaan ruokailutilaan.

Puuhanurkka, myöhemmin tänne tuli kaikkea kivaa roinaa mukaan :D

Täältä löytyy makkara . . . hups, siis makkari (kirjoitin ihan oikeesti eka makkara)

Ulkopuolella taloa löytyy tietokone, jolla on hyvä tehdä lopputöitä.

Ja takapihalla on vielä pikkuinen koppi, kuka arvaa mikä se on? Oikeiiiiiin, vessa!

Myös opiskelijoiden toimesta haluttiin lampi tuohon yhteen nurkkaan. Ja nyt kun näemme osan rakkaista lapsukaisista taas, voisin kertoa heistä vähän lisätietoa: Ella otti toispuoleiseksi tavoitteekseen Perheen, ja hän opiskelee Kirjallisuutta, Perijä-Anna tahtoi (tai ei tahtonut, minä määräsin, buahaa) kakkostavoitteeksi tiedon ja opiskelee universitissä Valtio-oppia. Anni puolestaan tahtoi silloin tällöin tavoitella paljon ystäviä, eli naisella on kakkostavoitteena suosio, oppiaineena toimii Ellan tapaan Kirjallisuus. Perheen vanhin poika Antti otti myös kakkostavoitteekseen suosion mutta pääaineekseen hän valitsi Teatteritaiteen, Emilia, minun suosikkini josta ei tullut perijää *nyyh* tahtoo myös suosiota toispuoleisena tavoitteenaan, ompas Ylämäen kakkossukupolvi suosittua väkeä, kjeh kjeh, Emilian pääaineena toimii Teatteritaide. Perheen kuopus tahtoo ison perheen lisäksi paljon rakkautta monelta similtä, kajahtanut ukkeli, nöf, enivei, hänen pääaineensa on Psykologia.

Heti yliopistoon päästyään perijätyttömme Anna lähti heti miestä etsimään, hyvä tyttö.

Hän tarpoi johonkin yliopiston monista puistoista.

Paikalle tarpoi tämä ex-postipoika Anssi Hella, tai Liella, tai joku tuollainen, töhräsin nimilappupaperistani tuon nimen ja nyt siitä ei saa selvää -_-*

Näköjään Annakin piti Anssi Mikäliestä.
- Hii, syötävän söpö *slurps*



- Uu, ootpas sä niiiiin ihqu, ja söpö, aah!
- Mut sä et oo yhtään söpö, senkin tyhmä meikki-idioottilehmänkavionaama!

Niin hän sanoi ja häippäsi, eipäs tuosta tullut toisen sukupolven perijän puolisoa, yyh.

Tämän hyvin nolon tapauksen jälkeen päätti Annamme jättää yliopiston jälkeensä ja lähteä stadiin.

Paikkaan nimeltä rakkaudensokkelo, hyvämuistiset varmaan muistavat että Mikaelakin kävi täällä, tosin laihoin tuloksin . . .

Koko päivän Anna seisoi keskellä sokkelon suuaukkoa eikä mitään mielenkiintoista ollut näkynyt, jos nyt mielenkiintoiseksi ei lasketa kuhertelevien teinien noloa treffienloppua, nimittäin herra Harakanpotka tuli ja vei nuoren miehen ajokortin ja huristeli tiehensä pojan monen vuoden säästöjen tuloksella, upouudella Simsides-Simsillä. Kohta tulikin ilta ja edelleen Anna seisoi samassa paikassa, kunnes . . .

. . . paikalle saapui tämä ah niin monessa legacyssa nähty tummahipiäinen ukkeli. Anna oli täysin myyty.

Mutta kohta paikalle myös käveli toinen ah niin monessa legacyssa nähty vaaleahipiäinen ukkeli, mutta . . .

. . . tämän mielestä Anna oli hyvin hirveä, eli vaihtoehto A on tällä hetkellä oikein.

Joten ei muuta kuin kimppuun!

Vähän hierottiin Kuutti (reps) Tanniksi itsensä esitellyn miehen jäykistynyttä selkää.

Sen jälkeen oli vähän tällaista turhaa hipelöintiä.

Ja sitten alettiinkin olla ihan umpirakastuneita ja kohta olikin ensisuudelman aika.

Nyt kun päästiin suutelemisen makuun, niin suudeltiin . . .

. . . suudeltiin . . .

. . . kosittiin . . .

. . . ja lähdettiin kotiin, jes, nyt on kakkossukupolven puoliso valittu, saatamme nähdä Kuuttia vielä yliopistossakin, mutta katsotaan nyt.

Seuraavana iltapäivänä muiden onkiessa näki Antti jotain omasta mielestään hyvin kaunista, nimittäin Raisa Mikalan.

Antti tahtoi tehdä mieleisestään naisesta vielä mieluisemman, hän tarjosi naikkoselle muodonmuutosta.

Öömh, jos tuo on Antin mielestä kaunista niin meillä ei ole samanlainen maku.

Uusi yritys.

Ugh.

Kolmas kerta toden sanoo.

Tai sitten ei.

Vielä kerran pojat!

No niin, nyt se onnistui!

- Vuhviuu, oletpas sinä nyt hurmaavan näköinen.
- Kihii, kukaan poika ei ole ikinä sanonut minulle noin.

Samaan aikaan Ellakin oli löytänyt itselleen jotain silmänruokaa.

Nimittäin Sulevi Filungin (toinen reps, Filunki, kääh kääh)

Heti Ella päätti mennä hurmaamaan Suleviaan. Taustalla Antti ja Raisakin jutustelevat.

Ellan ja iso ässän suhde edistyy huomattavasti nopeammin kuin Antin ja Raisan.

- Anna hali, kulti!
- En, en, en ja en!

Ella ja Sulevi olivat jo ihastuneet ja Antti ja Raisa vain tappelevat, ei ollut Raisasta Antin puolisoksi.

Rakkauden lumoissa päätti Ella tarjota Sulevilleen muodonmuutosta.

Tuo taitaa olla sukuvika -_-*

Muutaman yrityksen jälkeen sai Ella kultistaan ihan kivan näköisen.

Mutta sitten Sulevi lähti.

Ja samaan aikaan päätti Anttikin lähteä, tosin naista itselleen etsimään, kun Raisa ei ollut kovin yhteistyönhaluinen.

Hän päätti mennä Bileys Pureukseen, myös siellä Miksu kävi.

Heti päästyään paikalle hän näki jotain hyvin suloista, nimittäin Sirja Pulliaisen.

Voi kun on suloista.

Ei Sirja kovin rikas ole, mutta ei rakkautta voi rahalla ostaa.

Töissä hän sentään kävi, muistaakseni Elokuvakoneen käyttäjänä.

Myös Antti päätti hieroa rakkaansa selkää, miksiköhän kaikilla on niin kipeä selkä . . .

Ensisuudelman paikka, keskellä yökerhon täysillä soivaa musiikkia.

Lisää suutelua.

Onkos tuo nyt kovin sopivaa, hyi sinua Antti!

Ja sitten päättikin Antti kaivaa taskustaan mustan rasian josta paljastui upea sormus.

Paikalta poistuttiinkin umpirakastuneina.

Seuraavaksi päättikin Emilia lähteä miehenmetsästykseen.

Tällaiseen omituiseen stadin kahvilaan, ettei se ollut joku Kirotut koneet . . .

Emilia seisoskeli vaan kahvilassa ja katseli ympärilleen joka vilisi Benjamin Loheloita ja muita epämääräisiä simejä, kunnes paikalle taapersi tällainen komistus.

Emilia meni heti hurmaamaan Timo Soppeli nimistä miestä, joka on komea, mutta ei minusta tarpeeksi komea perijälle ;D

Ja taas tämä hyvin yleinen “huhkunonnättityttö/komeemieskipeytypäsmunselkäyhtäkkiähieroskohantoisitä”-syndrooma.

Aww, *kiss*

Lisää kissittelyä.

Tämäpäs oli nopea pari, heti kihloihin.

Ja sitten kotio.

Ja nyt kun opiskelijoilla oli vähän enemmän rahaa, päätettiin tölliä vähän uudistaa, ja lattioita sekä uusia esineitä.

Seuraavaksi päätti Marko lähteä etsimään puolisoa itselleen, mutta ei tietenkään ennen kanapastan syömistä.

Markon mielestä oiva paikka puolisonmetsästykseen oli Neulasvaaran puisto.

Jaahas, Marko onkin “näitä” miehiä.

Ihastuksen kohteena toimi Annan hyljännyt Kasimir Viljakainen.

Jaa, Kasimirillä on näköjään joku kammo Ylämäkiä kohtaan, nöf.

Mutta sitten Marko näki jotain vielä kiinnostavampaa, nimittäin Väinämö Lallan.

Väinämö näköjään vastasi Markon kevyeen flirttiin.

Mutta ei antanut hänen halata.

Nyt kun Marko ei saanut kovinkaan paljon vastarakkautta, päätti hän mököttää jossain nurkassa, mutta sitten paikan pitäjä Ninni Harppi tuli paikalle ja alkoi jutella Markolle. Ensimmäistä kertaa Mikaelan ja Kreivin kuopus tunsi olonsa rentoutuneeksi naisen seurassa, se oli rakkautta.

Markolla oli nyt tosi hyvä olo ja hän päätti heittää kevyttä flirttiä, Ninni oli aivan haltioissaan. (huomatkaa Emilia)

Eihän Ninni kovin kaunis ollut, mutta silti oli hän hurmannut Markon täysin, taustalla Gullik Kinnusen poika, ekasta osasta tuttu Aaron Liimatainen joka oli ottanut äitinsä sukunimen, muistattehan?

Yleensä aina niin Rauhalliseen Neulasvaaran puistoon oli tullut todellinen väenpaljous, myös tuttujakin kasvoja näkyi. Eihän tuolla nyt voi helliä hetkiä tehdä, miten päästä pois kiusallisesta tilanteesta?

Helppoa, menee vain vähän sivummalle hieroskelemaan toistensa selkiä.

Ja kohta olikin jo ensisuudelman aika.

- Kuules kulta, arvaappas mitä minä tahdon sanoa sinulle?
- No mitä?

- Tuletko vaimokseni?
- IIK! Tottakai tulen! Ihanaa kulta!

- Minä rakastan sinua!
- Niin minäkin sinua, Ninniseni.

- Kulta, minun on pakko sanoa sinulle että olen vain opiskelijakloppi . . .
- Ei haittaa!
- Niin, ja minulla on opiskelut tosi pahasti kesken joten minun pitää nyt mennä, annathan anteeksi.
- Tietenkin, tavataan joskus.

Niin he sanoivat ja Marko lähti.

Joten tällä hetkellä ainoa puolisoton (niin no näin, eihän Ellakaan ole vielä kihloissa) on Anni.

Hänestä puheen ollen, näytti nainen löytäneen itselleenkin mieluista seuraa, nimittäin jo perijä-äänestyksessäkin nähty Lehtori Ryynilän.

Joten heti juttelemaan.
- Tiedätkös mitä, minusta tuo minun pelaajani TomppaJr on ihan idiootti kun pistää minut ihantumaan tuommoiseen sammakkonaamaan!
- Hmm, olen samaa mieltä, kiehtovaa.

Samaan aikaan Marko oli innostunut meikkaamaan ihmisten naamoja, ensimmäinen asiakas oli Rauno Louste.

Tällaiseksi sai Marko muokattua leuanlonksuttajansa.

Seuraava asiakas olikin sitten oikea kaunotar, neiti Enmuista Nimeä.

Enmuistasta tuli muodonmuutoksella todella upea.

Tässä lähempi kuva neiti Nimeästä. (nuo huulet ovat sitten oikeasti raollaan, ne aiheutti joku Brunon meikeistä, en jaksa viitsi kehtaa kerkeä etsiä sitä)

Samaan aikaan Anni sai lehtorinsa täysin pauloihinsa.

Kohta olikin aina niin söpön ensisuudelman aika.

Ja heti perään kihloihin. Kova paikka romantiikkatavoitteiselle.

Ja sitten Lehtorin piti lähteä kotiin

Tässä oli tämä todella pitkä osa, seuraavassa osassa lisää yliopistoelämää.

Head Aega!