Nyyh, olen herkällä tuulella joten näette taas hieman erilaisen osan Ylämäille.

Oli kulunut muutama päivä siitä kun Sirja oli tapaillut vierasta miestä. Vaikka Antti oli viisas mies, hän ei osannut epäillä mitään. "Näkemiin hani!" Sirja sanoi ja hymyillen kömpi kimppakyydin sisään.

Antti käveli sisälle ja aikoi juuri tehdä itselleen mousakaa, kun puhelin soi. Antti murahti jotain ja tallusteli toiselle puolelle huonetta jossa puhelin sijaitsi. Hän nappasi telefoonin käteensä ja mutisi siihen "Ylämäki". Toisesta päästä luuria kuului miehen ääni joka sanoi: "Onkos Sirja kotona?" "Hrmp, mitä sä sillä tiarolla teet?" Antti ärähti katsellessaan huoneen toiselle puolelle jossa munakoisovati ja munamaitokulho odottivat. "Eiku mä vaan oisin kutsunu sen treffeille junou?" Ääni puhelimesta sanoi. "Mitä?! Sirja on mun vaimo, eikä se taho tapailla tollasia lurjuksia!" Antti keuhkosi.

"Häh? Mitä tää on, Sirja tuli toissa päivänä mun luo ja vaan ruper flirttailee mulle, siis onko Sirja SUN vaimo?!" Mies kysyi hämmästyneenä. "O-on..." Antti sanoi hieman hämillään ja jatkoi "Siis sinä et tiennyt ettei Sirja ole vapaa?" "En, en todellakaan tiennyt, mutta miksi Sirja teki sen meille, puhun monikossa koska se idiootti luultavasti pilasi meidän molempien elämän"

Antti oli tyrmistynyt. Hän ei voinut kuuna päivänä kuvitella että hänen rakas vaimonsa pettäisi häntä. "Minä, minä sanon Sirjalle suorat sanat kun hän palaa töistä! Kiitos kun kerroit hänestä", Antti sanoi ja laski puhelimen.

... ... ... "Minä... minä näytän sille huo*alle!"

"Ja minä... minä luulin olevani niin viisas, ja minä.... minä en huomannut että elämäni nainen pettää minua!" Antti marmatti.

"Kunhan se tulee töistä"

"Kunhan se tulee töistä"

Antti päätti vähäksi aikaa mennä tutkimaan tähtiä jotta hänen vihansa laantuisi hieman. Viimein pihaan kaartui tutun näköinen auto josta Sirja astui ulos.

Antti oli niin vihainen ettei hän edes saanut kehoaan kontrolliin juostessaan Sirjan luokse manaten ja huutaen.

"Kuulepas nyt Sirja, minä olen saanut tietooni että olet pettänyt minua! Pitääkö se paikkansa?" Antti jylisi. "Pyh, tietenkin pitää" Sirja sanoi yllättävän tyynenä ja jatkoi.

"Ja tiedätkö miksi petin sinua? Siksi, kun sinä petät minua! Tai ainakin yrität kiivaasti" Sirja sanoi. Antin suu loksahti auki "Häh, minä petän sinua? Mitä sinä nainen höpötät?" "NO MIKSI SINÄ SAATAN*N MIES SITTEN TÄHYILET NIITÄ HEL*ETIN TÄHTIÄ?! SIINÄ EI OLE MITÄÄN MUUTA VIT*N SYYTÄ KUIN SE ETTÄ SINÄ SAA*ANAN PAS*APÄÄ TAHDOT SEN VI*UN ALIENIN KANSSA SEN VI*UN VIHREEN PENSKAN!" Sirja raivosi pää punaisena. Antti otti muutaman askeleen taaksepäin.

"Pyh, minäkö pettäisin sinua alienin kanssa? Hah, onko typerämpää kuultu?" Antti tokaisi ja naurahti todella ärsyttävästi. Nyt Sirja suuttui.

"MITÄ SAATA*AA SINÄ VIT*N ÄÄLIÖ SELITÄT, MITÄ VITT*A?! MINÄ, MINÄ EN KESTÄ SINUA ENÄÄ HETKEÄKÄÄN SILMISSÄNI, HELVE*IN HOM*, MINÄ LÄHDEN, LÄHDEN TÄÄLTÄ, ENKÄ KOSKAAN PALAA!" Sirja raivosi ja hyppäsi Antin kimppuun ja löi tätä pienillä nyrkeillään.

"SÄ, SÄ IDIOOTTI, MÄ TAPAN SUT!" Sirja ähisi pölypilven seasta aamun samalla sarastaessa. Tappelua kesti monta minuuttia, monta kymmentä minuuttia.... Kauan.

Kunnes Antti antoi ratkaisevan iskun, jonka voimasta Sirja kaatui kauhistuneen ohikulkijan eteen maahan.

"Tämä oli viime tippa!" Sirja sanoi, otti sormuksen sormestaan ja paiskasi sen maahan ja alkoi tallomaan sitä. "Hyvästi!" Sirja sanoi ja juoksi sisään taloon.

Tämä kaikki oli liikaa Antille joka alkoi itkemään keskellä katua, hän vain itki.

Sisällä oli Sirjalle tapahtunut se kaikkein pahin mitä nyt olisi voinut käydä. Hän huomasi olevansa raskaana.

Surullisin mielin itkua pidätellen Sirja tilasi taxin ja lähti pakkaamaan tavaroitaan.

Ja pian, Järvilaakson Rakkaustarina oli ohi. Sirja Ylämäki käveli hiljaa taxiin ja sanoi kuskille "Torille", sinne hän meni, sinne hän joutui, kukaan, kukaan ei tiedä miten hänelle kävi. Se oli ohi, Sirja ja Antti, kaikki ohi.

Kaikki.

Believing, as long as I'm breathing
There is not a limit to what I can dream
Believing, mission to keep climbing
Nothing else can stop me if I just believe
And I believe in me